Opetushallituksen rahoittama koulutuksemme Edukata – palvelumuotoilu koulun toimintakulttuurin kehittämisen välineenä on edennyt neljänteen lähipäivään.
Päivän vieraamme Valpuri Kurppa OPH:n Kokeilukeskuksesta tiivisti kokeilevan kehittämisen hyötyjä:
1. Kehitetään yhdessä käyttäjien kanssa alusta lähtien.
2. Tunnistetaan heikkoudet heti, koska käyttäjiltä saadaan ajantasaista palautetta.
3. Jos uskalletaan astua epämukavuusalueelle ja kokeilla rohkeasti, niin voidaan tehdä innovatiivisempia, intuitiivisempia ja riskialttiimpia ratkaisuja.
4. Kokeilumenetelmillä voidaan tuottaa näyttöä siitä, miten hyvin ratkaisu toimii tai ei toimi. Epäonnistuminen on sallittua.
Oivalluksia kehittävästä kokeilusta
Koulutukseen osallistuvat jakoivat oivalluksiaan kehittävästä kokeilusta ja osallistuvasta muotoilusta.
- Kaikki alkaa uskalluksesta.
- Yhteistä aikaa tulee olla riittävästi vuoropuheluun.
- Kokeilu kannattaa aloittaa pienin askelin.
- Kehittämiseen tulee varata riittävästi aikaa.
- Tiedottaminen, avoimuus ja osallistaminen ovat kokeilun avaimet.
- Isokin toimintakulttuurin muutos on mahdollista pienin askelin.
Miten lisätä jakamista?
Uusien innovaatioiden jakaminen koulutussektorilla on tunnistettu Opetushallituksen Kokeilukeskuksesta yhdeksi haasteeksi. Portaaleja on useita erilaisia, mutta kuinka usein opettajat ja rehtorit etsivät niistä inspiraatiota arjen haasteiden ratkaisemiseen? Valpuri Kurppa kysyi 13 koulun johtoryhmältä, mitkä ovat parhaita kanavia ja tapahtumia uusien innovaatioiden jakamiseen. Kilonpuiston koulun erityisopettaja Tero Toivanen kommentoi, että hänen mielestään parhaita uuden oppimisen ja jakamisen areenoita ovat vuosittaiset Otavan Opiston YOOYOO -päivät sekä ITK-päivät. Hyvänä lisänä tulee Edukata-koulutus, jonka yhtenä tavoitteena on johtoryhmien vertaisoppimisen mahdollistaminen. Koulujen kokeilusta saatua tietoa levitetään vuonna 2019 ITK-päivillä sekä KOHTIO-tapahtumassa. Lisäksi koulutukseen osallistuvat koulut jakavat kokeiluinsa tulokset Opetushallituksen paraskoulu.fi -sivustolla.
Vuoropuhelua kentän ja hallinnon välille lisää pupilshadow -menetelmällä
Edukata-koulutuksessa johtoryhmän jäsenet ja rehtorit haastettiin tarkastelemaan koulua käyttäjän näkökulmasta “pupilshadowing” -menetelmällä, joka tarkoittaa oppilaan rooliin asettumista koko koulupäiväksi. Turengin yhteiskoulun rehtori Mika Saarinen seurasi kahdeksasluokkalaisen päivää osallistumalla oppilaan roolissa tunneille. Hän teki matematiikan, kemian, kotitalouden ja maantiedon tehtäviä vihkoonsa muiden oppilaiden mukana. Oppilaat unohtivat pian rehtorin läsnäolon. Koululaisena olo oli rehtorin kokemuksen mukaan rankkaa. Viikon kokeilu typistyi kahteen päivään. Tärkeimpänä oivalluksena hänellä oli, että peruskoulu on aika vaativaa ja raskasta nuorelle. “Pitäisikö osalle oppilaista järjestää toiminnallisempaa oppimista, joka linkittyisi selvemmin käytäntöön?” pohtii rehtori Mika Saarinen kokemuksensa jälkeen.
Miksi Edukata-koulutuksessa hyväksi havaittua pupilshadowing -menetelmä ei jalkautettaisi myös ministeriön, opetushallituksen ja kaupunkien opetushallinnon työntekijöiden keskuuteen? Tämä olisi ainakin yksi konkreettinen keino lisätä hallinnon ja kentän kohtaamista.
Teksti: Virve Vakiala, Katri Lehtovaara ja Pauliina Wahlstein
Vastaa